Syksy alkaa näkyä jo Lappeenranssa, myöskin tuntua. Nenä niiskuu ja yskin iltaisin keuhkot pihalle, kylmästä värjöttelen melkein koko ajan. Onneksi sinänsä tykkään syksystä, kaunista vuodenaikaa. Mutta miten sitä sitten kaunistelisi omaa elämäänsä.
1. Olen tavallaan arestissa.
2. Ja se on perseestä.
- Oon pahoillani äiti. En aina tiedä mitä teen. Otan omat harha-askeleet vaikka varoitat.
Oon pahoillani äiti. Ei päälläni taivas oo pilvetön, ja ite oon luonut tän ilmiön mut mä hoidan.
Oon pahoillani... -
No joo. Tullut tehtyä vääriä valintoja, joita en kadu. Olen tutustunut uuteen ihmiseen, josta on lyhyessä ajassa tullut omalla tavallaan tärkeä. Myöskin asioita joita ei pitäisi koskaan tehdä on tehty. = Älä kärähdä tupakasta vanhemmillesi. Älä karkaa kotoa noin vain. Älä tee mitään typerää muutenkaan. Älä tee itsellesi mitään. Älä sössi koulua.
Toisin sanoen voinko pahemmin ryssiä asiani viikon sisällä? Voisin, mutten sitä tee. Toivottavasti. Kuten sanottu muuten tilanne ei ns. vituta mutta kun en pääse huomenna leffaan. Onhan noita leffaja tietenkin vielä tulevaisuudessakin, kunhan pääsen tästä 500 vuotta kestävästä 'arestista' eroon.
Toivotan siis täältä neljän seinän sisältä muillekkin Hyvää syksyä! :)
Sanat - Timo Pieni Huijaus - Pahoillani Äiti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti