Muualla olo on ok

Tadaa. Postaus eilisestä, koska... en tiedä. ;)
Täytyy myöntää, että on vähän oltu Hennan kanssa. Köh köh, vähän enemmänkin. Mutta en valita, päin vastoin. :D Voin aina ihkuttaa kuinka hauskaa on, ja nyt korostan että eilen oli myös todella hauskaa varsinkin kun joutsenolaiset kylähullut tulivat piipahtamaan Hennalla kahvilla.

Menin siis joskus neljän aikoihin Hennalle kun olin käynyt teoriakoeharjoittelussa mopo korttia varten. Käytiin tosin myös äitin kanssa tekemässä ruokaostoksia kotiin, mutta niin juu silti sen voi unohtaa. Hennalla löllöiltiin ja jotain. Leikittiin Pahiksen kanssa, ehkä maailman ihanin kissanrääpäle. Ja ilemmalla saapuivat joutsenolaiset, ihme porukkaa, mutta en valita. Sain nauraa ja toisinaan Hennakin näytti kuolevan. :'D
Jossain vaiheessa pojat lähtivät kotia kohti ja myö jäätiin Hennan kanssa kahden. Yhdessä vaiheessa kökin YKSIN PIMEÄSSÄ METSÄSSÄ tupakalla kun Hennalla oli omat ongelmansa päällä. Pelkäsin varmaa kaikkea; tuulta, oksien kahinaa, puita, kiviä, sammalta... käpyjä. Eij toki mielikuvitukseni ollut vilkas.

Hoo... nyt tänään kotiin joskus... 10 maissa kun oli joku ihme säätö kotona. Olin nukkunut ne huimat 3h siinä vaiheessa niin vitutus käyrä oli aika roimasti kohollaan. Kotona marssin suoraan sänkyyn nukkumaan, koira kainaloon ja niin se uni tuli ja heräilin sitten tekstiviestiin joskus varttia vaille kolme. 

Tydyy, siinä oman elämäni tylsiä päivä postauksia.

Kaksi ongelmaa

Kaksi addiktoivaa paskaa suoraan sanottuna. Niiden kahden ongelman nimet? 

                                             Tumblr 

                                                        &

                                                           Facebook. 

Unohtamatta YouTubea... damn, niitä onkin kolme. 

Sosiaalisen elämän loppu ja alku

Tässä on vietetty niin rippijuhlia ja kuin hautajaisia. Oltu kavereilla ja kotona. Tuntuu oikeastaan, että kokoajan ollut jotain tekemistä, en odottanut sitä kesän alussa. Nyt pari päivää yksin on tehnyt miut ehkä  hulluks, en yleensä oo näin sosiaalinen, ja nyt kun olin hetken en osaa olla yksin.

Olin viimeviikon torstaista perjantaina Hennan kanssa säätämässä. Perjantaista lauantaihi Ellillä Saanan kanssa yötä. Pääsin nukkumaan sunnuntaiksi kotiin, ja sitten jo maanantaina Saanalle yöksi, siellä kaksi yötä.  Tyypit asuu järven rannalla, joten tuli huomattua, että en osaa soutaa ja vesitramppa on yksi maailman 8 ihme.
Keskiviikkona, oletin viimeinkin olevani yksin kotona, ja äiti sano, että nyt pieni hengähdystauko ja kotona pitää olla... joten raahataampas kaverit meille. Henna ja Panu meille yöksi ja näin. Mikäs siinä. :) Äähh on ollu ihan hauskaa, taino hauskaa.

Unirytmi on kyllä oikeastaan päin puuta. Kavereitten kanssa sentää sain perseen ylös ennen kahtatoista vaikka valvokin myöhään. Nyt kun taas saan nukkua yksin herään kahden-yhden maissa. Plää.. ja nukkumaan kolmen neljän maissa. Uh, mikä ongelma. Pitäs saada korjattua, mutta ei oikeastaan huvita/ole muutakaan tekemistä enää kuin nukkua.

(Kaikki kuvat kännykällä joten kärsikää)

Möröt... tupakalla.

Käytii Hennan kanssa tutkimassa hylättyä baaria.

Ja makoiltiin tiellä ja otin sitten tämän ainoan julkaisukelpoisen kuvan.

Safe Heaven

Ripari n.com

On käyty niin ratsastusleiri kuin rippileiri. Molemmat ovat loppupeleissä tämän kesän hyviä muistoja. :)

Rippileiri alkoi 21.6 ja kesti 1.7 asti. Kerron tästä sitten tarkemmin konfirmaation jälkeen. Harmittaa vain kun jätin typerys kameran kotiin, kun ajattelin, että riparista jäisi joka tapauksessa paha maku suuhun, joten mitä sitä kameraa kuluttamaan siellä. Jos pessimistit ovat täysiä idiootteja.

Ratsastuleiri taas alkoi joskus, ja päättyi joskus. :D Sain viettää aikaa ehkä yhden maailman hevosen kanssa ja hyvien tyyppien keskellä (vaikka meitä oli vain 5).

Huomenna värjäyttämään hiukset kampaajalle, ensimmäinen kerta ikinä ammattilaisella. Hassua, ja kallista, pyörryttää ajatus siitä kuinka kapea lompakko on sen jälkeen. Näen myös toivottavasti Hennaa ja Panua, ja tiedä sitten juhlistetaanko miun synttäreitä vai mitä myö keksitään tehdä keskustassa. Eli siis juu huomenna ikä taas muuttuu ja sen sisäistämiseen menee se yksi vuosi taas lisää. Pienenä sitä oli ihan innoissaan synttäreistä, nyt ei enää niinkään.

Pahoittelen kuvattomuutta seuraavaan kyllä niitä tungen. :)