In your room

Olen usein ollut sitä mieltä, kuinka säälittävää on kun teinit ovat innoissaan känniurpoilusta. En voi silti itseäni kaunistella sen enempää. Tuli vietettyä perjantaina pikkujoulut Hennan ja sir Mäntin kanssa. Pienessä sievässä. Täytyy sanoa, että se yksi lyhyt ilta piti sisällään paljon. Sanoja joita kadun, ja sanoja joita en voi unohtaa. Sain viettää aikaa kahden tärkeän ihmisen kanssa, taas vaihteeksi ja kunnolla.



Nyt kuitenkin on maanantai. Ei niin inhottavan nihkeä, ja tylsä maanantai. Täytyy sanoa, että tunteetkin heittäneet hieman sinne tänne. Löydyin poikaystävän kainalosta miettimästä maailman menoa kahvikuppi kädessä. Joskus sitä ei aina usko, että jokin tilanne on totta. Aina en tahdo uskoa, että toisinaan onni potkaisee. Ehkä joooskus hieman kivuliaasti aluksi, eikä se niin täydelliseltä pilvilinnalta tunnu, mutta kuitenkin.

Ja vielä viimeiseksi; Kysely taas vaihteeksi. Käykääs äänestämässä. :) 

Emotional Bullshit

"Why fall in love when you could fall on the floor and never get up."
Kaksi viikkoa on mennyt aika nopeesti ohitse. TET-jakso ohitse - olin siis tallilla - ja hieman sekavin mielin takaisin koulunpenkille maanantai aamuna. Tallilla oli mukavaa aikaa, vaikka aluksi se oli hieman pelottavaakin, mutta hyvinhän tallielämään sopeutui. Kouluelämään en kyllä sopeudu ikinä, kapinoin sitä vastaan vielä tämän vuoden. Sitten olenkin paniikissa, miten sitten jatko-opiskelut. Kaikki uusi ja tuntematon saa miut todella ahdistuneeksi.
Puolessa vuodessa on tapahtunut paljon. Tarpeeksi paljon, että pienen lapsen pää on hieman sekaisin. Oikeastaan melkein kaikki on muuttunut, enkä tiedä mitä ajatella siitä. Toisinaan se ahdistaa, toisinaan se tuntuu uudelta ja ns. hyvältä, joskus taas olen vain sekaisin.

Siitä on noin jonkin verran yli kuukausi, kun tutustuin ihmiseen, joka merkkaa aika paljon miulle. Voin vaan syyttää Hennaa tästäkin 'tuttavuudesta'. Voin vain syyttää itteeni, että menin ja ihastuin. Ääähh... En valita, paljoa.
En tiedä mitään ilkeämpää kuin se tunne ihmistä kohtaan, että välität siitä ihan helvetisti. Miulla näitä ihmisiä on pieni määrä. On ihmisiä, jotka ei enää niin paljon kuulu miun elämää, mutta silti en tahdo niitä poiskaa miun elämästä, koska niistä on tullut niin tärkeitä. Oon tavallaan huono sanomaan face-to-face ikinä kellekkää, että miten paljon ne miuhu on vaikuttanut ja kuinka paljon arvostan ja välitän, koska sillo tuntuu kuin kadottais ittestää kontrollin.
Osaan olla täysi kusipää rakkaitakin ihmisiä kohtaan, enemmänkin mitä lakikaan sallii. Olen toisinaan/joskus harvoin hieman oikukas...

Huoh. Hölmöt tunteet. Kaiken lisäks oon onnellinen nyt tiiän taas parin vuoden jälkeen miltä se edes hieman tuntuu. Pelkään million maa romahtaa taas jalkojen alla, koska tuntuu kuinka pikku hiljaa taas kaikki alkaa murtumaa.

Eipä muuta pientä valaistusta väsyneen ihmisen illan mietteistä. Ensi postaukseen kuvia. Wow!

Fashion by night

Musiikkia teille meiltä.


Party all night. Muodin yö on taas vaihteeks käyty läpi, ehkä hiukan erilailla kuin muina vuosina (ja viime vuonna se jäi kokonaan välistä). Mitään en saanut ostettua, koska kaverit olivat sitä mieltä, että minua ei päästetä shoppailemaan. Vaikkakin vihaan shoppailua, olisin eilen kyllä mieluusti hetken leikkinyt true shoppailijaa. Pääsin hetkeksi h&m:ään mutta löysin taas shoppaus inhoni ja lähdettiin aika pikaisesti pois sieltäkin.
Hauskaa pidettiin Hennan, Panun ja Rikun kanssa. Ainakin miulla oli mukava ilta, vaikka oli törkeän kylmä ilma, ja juominen oli aika lailla rajattua. Mutta ehkä parempi niin. Oli mukava nähdä Panua pitkästä aikaa, ja viettää aikaa noiden kolmen kanssa (vaikka toisinaan porukka jakautui hieman kahtia).
Kotiin päästiin lähtemään noin puoli yksi, Henna tuli yöksi ja Rikunkin piti tulla, mutta sille tuli hieman esteitä tänä viikonloppuna sinänsä sääli, mutta saihan Henna kauan haluamansa tyttöjen illan.  :)

 For you all

"Työ ootte nii ällöttäviä!" - Henna, koko illan hokema. Tais olla vaa kateelline ku eräillä oli oma lämpöpatteri mukanansa. Lämpöpatteri josta Henna myös kertoi olevansa mustasukkanen, mutta sehän menee niin vain, että minulla on kaksi omaa pientä mussukkaa.


Rakkaat ihmiset, myös te joita näin pikaisesti kiitos eilis illasta. Oli mukavaa ja noh pääsimpäs pois kotoa kitumasta, vähän kaupunki menoa. Pär pär. Ei minulla muuta ihkuttamisen aihetta tällä kertaa.