Pääsiäisloma

Viime postauksesta on sitten taas hieman vierähtänyt tätä aikaa, kun miettii, että yleensä kirjoitan melkein joka toinen päivä. Ei vain ole kiinnostanut kirjoittaa, mutta eipä täällä ole mitään oikein tapahtunutkaan. Oikeastaan... on tapahtunut, mutten jaksa muistella ja kirjoittaa siitä.

Nyt on siis pääsiäsloma. Ihanaa voi vaan olla, eikä tarvitse miettiä koulua. Meillä ei enää oikeen vietätä mitää pääsiäistä, sillo ku mie olin pieni, niin silloin aina oli esim. pääsiäismunia, ja pääsiäiskoristeita. Nyt kukaan ei jaksa, eikä tarvitsekkaan. En mie ees oikee oo kiinnostunu mistää pääsiäis munista tai muustakaan, hyh, paljon suklaata, yököttävää.
Yksi asia tässä on kuitenkin plussaa. Aina pääsiäisenä täällä on pääsiäisnäyttelyt, yleensä vien oman koirani, mutta tällä kertaa jää sen osalta menemättä, kuitenkin itse menen katselemaan muita rotuja, tuo oma rotu ja ketä sinne on tulossa ei oikein kiinnosta, mutta jos sinne tulee pari tiettyä koiraa, saatan mennä vilkaisemaan hieman..

Täällä kotona olen mädäntymässä, ja kaverikin kysyi kaupungilla ja leffa iltaan, en jaksa. Ei yhtään kiiiiinnosta juuri nyt kukaan tai mikään. C'moon, mie oon lomalla. Lomalla, joka tuntuu vaan hieman pidemmältä viikonlopulta.
 Tiistaina alkaa uusi jakso, ja ensimmäinen tunti on englantia. Nyt sanon, että vattu jee. Englanti on kivaa, mutta vaihteeksi, en vieläkään pidä siitä opettajasta. Ja viimeisenä on liikuntaa, joku lintsaan sen ja menen kotiin hieman aikaisemmin, tai edes yritän mennä tunnille. Miun innostus koulua kohtaan on vain vähentyny nyt ihan hirveen paljon, ei enää kiinnosta oikee mikää. Pitäs ryhdistäytyä, mutta mie oon ehkä surkein ihminen tekemään niin hienon asian, kuin ryhdistäytymisen.

Pari tuhnua on tullu tehtyä, ja monta muutakin, mutta ei vaan onnistu (kuten huomaa), ei inspaa, mutta piirrän silti... Ja ongelmani piirtämisessa on, etten saa linejä (noita rajoja) näyttämään hyviltä, väritys kusee, ja anatomiakin kusee, olen erittäin pilkuviilaaja kun piirrän koneella, nuokin olivat pätyä roskakoriin, mutta tarvitsen niitä. Toinen ongelmani on että vahingossa saattaa jäädä piskin jalat pois kuvasta, ja asento on aina sama. Seisoo kahdella jalalla, häntä pystyssä. Siksi tuo yksi kuva kusee, kun en oikein piirrä eriasennoissa olevia koiria. Kuitenkin nyt chao o/

Levillä

Ollut kolmen päivän projekti iskeä tänne tekstiä... olen laiska ja en ole jaksanut edes halunnut yrittää kokeilla. Kuitenkin kerron tiivistettynä niitä tiettyjä asioita, koska ketään kiinnosta aivan kaikki siitä matkasta.

Ensimmäisenä voisi kertoa issikkaratsastuksesta. Meni ihan mukavasti, ja töltti tosiaan oli erittäin mukavan tuntuinen perseen alla. Ei oikeasti tarvinnut kuin vain istua (vaikka koko aika selässä olin hirveissä paineissa, että otus romahtaa kohta!). Oltiin ehkä 1½ tuntia siellä, ja oltiin pikkuserkun kahestaa siellä issikoilla menossa, tietty ohjaajakin oli. Ilma oli kaunis kun oltii ulkona, mutta kun pimeni sitten iltaa kohden (sehän nyt sentään oli 'kuutamoratsastus'). Ratsusnani toimi Stjarni. Ruuna, isoin ja vahvin, lukee esittelyssä. Vaikka luulin sitä pienimmästä päästä olevaksi. : ) Täältä voi vilkaista hieman hevosia, Stjarni aika lopussa.

Laskettelu... se meni ohi ehkä tunnissa, tai hieman pidemmässä ajassa. Pikkuserkku on lasketellu ihan pennusta asti, ja se osas. Mie marmatin ja valitin, että en osaa. Juu siihen asti osasin kunnes pikkuserkku vei jyrkkään rinteeseen ja totesi "ei se ole jyrkkä", tainu hieman käsitykset vääristyny. Mie laskettelin toista kertaa, ni se vie miut johoki jyrkkää rinteesee, ja olettaa, että selviän ilman mitää?! No juu.. katusin, ja nyt en tiiä onko kylkiluu siitä nyt suuttunu, kun siihen sattuu ihan mukavasti, vai oonko yskiny liian kovaa? Kyllä laskettelu on kivaa, mutta minä kun hermostun ja päätän, etten laske, tai tee jotain, en sitä tee. Raivostutti, kun en pysynyt pystyssä sitä mäke, koska en hyväksy virheitä, mitä itse teen.

Leffa/pizza pause. Oltii molemmat raahattu paljon leffoja matkaan mukaan, ja katsottiin esim. Remember me, Avatar, joku kauhu leffa, Valiant, Looney tunes jokin, Kaksin karkuteillä. Täytyy myöntää, että paljon on tullut nyt leffoja katseltua. Ja herkkuja ahdettii ittemme täyteen, en yhtään ihmettele, jos saan nyt vieroitusongelmia karkista, ja sipseistä, ja kaikesta musta mässystä, kun olen päättänyt taas hieman vähentää. Toisin sanoen, tehdä palveluksen lompakolle. Sitten kun tuli se päivä kun oli pizzaa tiedossa, otin tonnikalapizzan, pannupiza. Kyllä oli pizzoilla kokoa! Varmaan olisivat taskuun mahtuneet. :/

Kaupoille kun oltiin siinä mökillä, niin ei siitä pitkä matka ollu keskustaan. Aika lyhyt, ehkä kilsa? Yks päivä myö rampattii erittäin useasti tuolla ja takaisin. Käytii viimesenä päivänä ihan coffarissa (coffee house) otin ite vaahtokarkkiakaakon, ja jaffaa. Ei tehny oikee mieli dumle kahvia, koska olin viimeeks saanu siitä aikamoisen kofeiinipiikin, ihminen joka sekoaa energiajuomista ja kahvista päivää. Ostin t-paidan. JOKA MAKSO 35€! En toki ole yhtään kauhuissa nyt, mutta koska eivät olleet minun rahoja, vaan äiteen antamaa ruokarahaa, ei siinä mitään. Se on tylsä kirkkaanneonvihreä, ja sivussa pinkki/liila tekti armada. Ihan jees päällä, paljo mukavampi, ku joku pintaa pitkin menevä.

Automatkat oli ehkä sillon tuskaa, kun jalat puutu, tai oli kusi hätä. Harvemmin mie kuitenkaan jaksan valittaa pitkistä matkoista, vaikka olisi 12tuntia meno/tulo matkaa. Usein joutunu pitkiä matkoja olemaan istumassa ja niin edelleen, sitten siihen tottuu. Miulle on luontevaa sitä paitsi nukkua autossa, jos mietitää mie voisin nukkua missä tahansa, melkee. Luin kirjaa, pelattii korttia, juteltii, kuunneltii musiikkia ja suurimmaksi osaks aikaa oltii vaa hiljaa.

Mukava reissu kokonaisuudessaan. Kamera oli mukana, mutta tapani mukaan, se sai surra siellä omassa tilassaan, kun mie pidin hauskaa, enkä kattonu elämääni linssin läpi.

Kiitos jos jaksoit lukea! Ja anteeksi, että tuli pitkä.